Tilkkutöitä Sellon kirjastossa

Kävin eilen Sellon kirjastossa Espoon Leppävaarassa, ja siellä on parhaillaan hieno tilkkutöiden näyttely. Ensimmäisen kerroksen runonurkassa ja ruotsinkielisten kirjojen osastolla on toinen toistaan hienompia tilkkutöitä nähtävänä seinillä roikkumassa ja vitriineissä. Ehdottomasti käymisen arvoinen näyttely.

16.11.-4.14.2009 Tilkullisten 10-vuotisjuhlanäyttely VANHAT VARIKSET JA NUORET NAAKAT

Tässä linkki näyttelyjulisteeseen

Tässä linkkejä muutamiin esillä olleisiin tilkkutöihin (tai ainakin hyvin samankaltaisiin):
1. 2. 3.

Ensimmäiset kolmisäikeiset

Vaikka käsitöitä on jonkun verran tullut tehtyä, ei harmaa syyssää ole edesauttanut niiden valokuvausta. Harmaan langan kanssa ei tarvitse miettiä saako sävyt kohdalleen, kun se on vaan niin harmaata. Sitä on voinut kuvata vähän hämärämmässäkin valossa

Ostin keväällä Tampereen lammasmarkkinoilta kilon karstattua suomenlampaan villaa, ja vihdoin se on päässyt kehrättäväksi. Olen harjoitellut pitkävetoa, mutta luulen, että olen onnistunut ehkä saamaan puolipitkää vetoa aikaiseksi.

Ensimmäiset vyyhdit on saatu kehrättyä ja kerrattua. Tämä on ensimmäinen kolmisäikeinen lanka, jota olen kehrännyt.
Vielä on runsaasti kehrättävää. Sen verran lankaa on tulossa, että tästä voisi kutoa itselleen vaikkapa liivin tai jopa villapaidan.

Tämä on ihan peruslankaa, lampaalta miedosti tuoksuvaa ja perusharmaata. Luonnossa paljon kivemman näköistä kuin kuvassa.

Tunnelmia Toscanasta

Eija kyseli kuvia Toscanan matkalta, ja tässä pieni kooste.


Pontremolin vuoristokylä

Seuraavat kaksi kuvaa eivät ole Toscanasta, vaan Unescon perintökohteesta nimeltä Cinque Terre, aivan ihana paikka.




Sitten vierailimme Pisan katedraalissa ja kaltevassa tornissa.
Vierailimme myös Luccan viehättävässä pikkukaupungissa. Kuvan aukiota reunustavat rakennukset on laitettu paikalla aikaisemmin olleen amfiteatterin muotoon.


Castello di Monteriggionissa oli antiikkiliikken ulkopuolella myytävänä ollut rukki.
Näkymä hotellimme ikkunasta Sienassa

Sienan kappeli oli sisältä vaikuttavan näköinen.

Tyypillistä maisemaa Toscanan Chianti-viinialueelta.


Lopuksi vierailimme Firenzessä. Kuvassa on Firenzen katedraalin kupoli.

Näkymä kaupungin yli, kupolista otettuna.
Lopuksi vielä Firenzen kaupunkinäkymä.


Matkalla oli paljon nähtävää ja koettavaa sekä erinomaista italialaista ruokaa. Oikein onnistunut matka.

Ryijy viimeistelyä vaille valmis

Ryijyni nimeltä Potagerie on viimeistelyä vaille valmis. Kurssi päättyi runsas viikko sitten, ja tavoitteeni oli saada ryijy viimeistelyä vaille valmiiksi ennen viimeistä kurssikertaa. Tavoitteessa en ihan onnistunut, vaan kolme viimeistä nukka riviä tein kurssilla. Ja kaksi nukkaa jäi vielä kotiin tehtäväksi, kun lanka loppui.

Tässä lähikuva käsintehdyn näköisestä nukituksesta. Jotain pisimipiä langanpäitä voisi vielä leikellä, mutta muuten nukitus saa jäädä vähän epätasaiseksi.

Vähän kiirettä ryijyn kanssa tuli, kun lokakuulle osui äitini muutto, sekä kesäloman viimeinen lomaviikko, jonka vietimme Toscanassa. Mutta ahkeroin muutamana viimeisenä päivänä ennen kurssin loppua.

Jokaiselle ryijylle piti keksiä nimi, ja "peltotilkut" nimi muokkaantui lopulta muotoon "Potagerie", eli keittiöpuutarha, jossa on tietty muoto. Ajatuksessa oli lähinnä erilaiset värikasvit, joita voisi kasvattaa muotoon suunnitellussa kasvimaassa.

Ryijyyn on käytetty yhteensä 22 eri värisävyä kasvivärjättyjä lankoja, joita sainkin kulutettua ihan mukavasti. Jokaisessa nukassa on neljä lankaa ja nukituksessa käytin 3 cm nukkalastaa. Ryijyn koko on noin 50 * 50 cm, eli kyseessä on pieni miniryijy.

Päättelyt vielä puuttuvat, sekä nukkien tasaaminen. Lisäksi kurssilla kehoitettiin laittamaan ryijyn taakse tiedot suunnittelijasta, tekijästä, ryijyn nimi sekä tekopaikka.

Kurssi oli mukava, ja voi olla, että joskus vielä teen toisenkin ryijyn. Mitään kiireisen ihmisen hommaa tämä ei ole, vaan yllättävän paljon aikaa vie näinkin pienen ryijyn tekeminen.

Eveliinit vielä sukkasatoon

Blogitauko venähti pitkäksi, kun lokakuussa oli monen moista muuta puuhaa. Nämä sukkasatoon tulevat Eveliini-sukat valmistuivat jo syyskuussa, mutta niiden kuvaaminen on jäänyt.

Sukkien ohje löytyy viime vuoden Ullasta. Kuva vain sukkien kärjestä, kun sukkia ei ole pingotettu, ja varren kuvaaminen tyhjänä oli mahdotonta. Lankana on juulilta ostettu juulibuugi.


Mallia oli mukava kutoa, yläreunan osalta en tosin osaa sanoa, teinkö jotain väärin, kun tuntuu, että nirkkoja tuli kovin paljon.

Lanka oli ohuempaa kuin ohjeessa, mutta samoin jalkani ovat paljon pienemmät kuin ohjeessa. Eli pienemmillä puikoilla ja ohjetta mukaellen seuraten sain jalkoihini sopivat sukat. Sukat voivat toki vielä mennä joulupukin konttiin, kälylläni on saman kokoiset jalat.

Ryijysolmuja

Tässä ensimmäiset ryijysolmut ryijyyni. Tekniikka on varsin yksinkertainen, jonka oppii nopeasti. Teen ryijyä perinteisesti vasemmalta oikealle, vaikka tämä blogger haluaakin jostain syystä kääntää tämän vaakasuoran kuvan pystysuoraan. Eli ei kurssilla ole opetettu mitään uutta ryijyntekotekniikkaa.

Jokaisessa solmussa olen käyttänyt neljää lankaa. Kaikissa solmuissa olen käyttänyt vähintään kahta eri värisävyä, joissakin kolmeakin, jotta syntyisi elävä pinta.


Pikku hiljaa ryijy etenee. Nyt kyllä ymmärtää, miksi valmiiden ryijyjen hinta on varsin korkea. Eikä voi kun ihmetellä niitä itämaisten mattojen tekijöitä, jotka ohkasesta langasta tekevät mattoja. Minulla on sentään paksua lankaa ja iso neula, jolla jälkeä kuitenkin syntyy ihan selkeästi.

Ryijyn ansiosta kasvivärjättyjen lankojen laatikkoni tyhjenee mukavasti, mutta ei langoista silti puutetta näytä tulevan.

Ryijykurssilla

Osallistun Espoon työväenopiston ryijykurssille. Kurssi alkoi syyskuun puolessa välissä ja kestää lokakuun loppuun. Varsinaisen opetuksen lisäksi kurssiin kuuluu erilaisia oheistilaisuuksia ryijyn tiimoilta. Olemme käyneet mm. Design museon ryijynäyttelyssä, joka on jo loppunut. Tiistaina menemme kuuntelemaan Suomen Käsityön Ystävien esitystä ryijyistä Ruusutorpan kouluun.

Ryijykurssilla meillä on tehtävänä suunnitella ja toteuttaa oma ryijy. Kovin isoa ryijyä ei tässä ajassa ehdi tehdä, mutta jotain hahmotelmia olen saanut paperille. Ehkä koko homman vaikein juttu onkin tämä ryijyn suunnittelu. Varsinkin kun tuo piirtämispuoli ei ole vahvoja puoliani.

Oman ryijyni aion toteuttaa kasvivärjätyistä langoista. Joskus aikaisemmin olen jo messuilta ostanut sopivan kokoisen ryijypohjan, joten tarvikkeet ovat valmiina. Seuraavana tehtävänä on opetella sitten varsinainen ryijynukkien teko ja saada ryijy alulle.